maanantai 6. syyskuuta 2021

Syksyn tunnelmia

 Kävelylenkeilläni bongaan jo syksyn värejä.  Koivut eivät vielä ole kellastuneet, mutta muita puita löytyy jo monenlaisissa väreissä.  Puhelin on pakko kaivaa taskusta ja näppäiltävä kuva jos toinenkin.  Syksy saa minut aina yhtä iloiseksi.  Silloin, tällöin runonikin käsittelee syksyä. Yksi runoistani kirjastani Kaipaus:

Tuuli kuhisee ja kuiskii

syksy tulee, syksy tulee

kesä on syksyä saattamassa

juna jo puksuttaa asemalle

ilma on täynnä syksyn ääniä

sateen ropinaa

putoavien lehtien kahinaa

kosteassa säässä värjöttävien 

variksien

yksinäistä huutelua



Pihlajissa oksat kannattelevat mahtavaa satoa lintujen syötäväksi.  Perinnetietoa on pihlajien runsaasta sadosta voi pitää valheena tai sitten ei:  Pihlaja ei kahta taakkaa kanna.  Tuntuisi hyvältä näin lumikolan varresta katsottuna.  Nykyisin ei meteorologitkaan aina tiedä minkälaista säätä on tulossa.

Vielä eivät kesäkukatkaan ole lannistuneet vaan jatkavat kukintaa.  Samettikukat hehkuvat nekin syksyn väreissä.  Taidan ensi keväällä laittaa joka kukkapenkkiin perennojen keskelle samettikukan siemeniä.  Ne ilahduttavat kauan.



2 kommenttia:

  1. Kauniita syksyn värejä! Voiko jossakin olla tänä syksynä jo noin kaunis punainen vaahtera? Meillä on vielä vaahterat vihreitä ja koivut vähän kellertää. Hyvää syksyn jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Upeat kuvat ymmärrän hyvin miksi kaivoit kameran esiin. Tuo pihlaja ja sen lehdet mikä tulimeri.
    Olen myös kuullut että puutarhan marjapensaat tarvitsevat lunta. Viimetalvena oli valtavasti lunta samoin marjoja pensaissa oli nyt ennätyksellisen paljon. Edellisenä talvena ei lunta ollut mutta ei myöskään marjoja. 🤔❓
    Tiedä häntä.

    VastaaPoista

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.