Siirry pääsisältöön

Kultapallo

 Haeskelin kaikki kaupungin taimimyymälät keväällä ja etsin Kultapallon taimia.  Mistään ei löytynyt.  Mökin vanhassa puutarhassa oli joskus ollut Kultapallo, mutta se oli vuosien saatossa hävinnyt leikkelyn tai kaivamisen takia.  Halusin kukan, koska se mielestäni kuuluu puutarhaan.  Laitoin jo hädissäni kyselyn faceenkin ja olisin jonkun puutarhasta sellaisen ehkä saanutkin.  Onneksi bongasin mökkipaikkakunnan lehdestä ilmoituksen taimimyymälästä, siis maaseudulla.  Soitin sinne ja sieltähän sellainen löytyi.  Ostin pari taimea ja nyt  ne kukkivat.



Ne eivät vielä kasvaneet niin isoiksi, kuin ne parhaimmillaan ovat.  Kukka on kaunis ja runsastuu toivottavasti ajan myötä.  

Kultapallo on vanha perenna, jonka ei soisi katoavan pihoilta.  Se alkaa kasvaa myöhemmin keväällä ja kukkii tietysti myöhemmin.  Ei kaikkien tarvitse kukoistaa heinäkuussa.

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/kultapallo/

Ne vaativat tukea, joko seinän vierestä tai muuten on tuettava.  Laitoin kukan vanhan omenapuun juureen.  Sitä ei ole raaskittu kaataa kokonaan, vaikka rungon keskelläkin on iso reikä.  Nyt se on omiaan tukipuuna heikommalle.


Vanhoista puutarhoista löytyy varmaan muitakin kestäviä kasveja, joita voisi hyödyntää vanhan ja uudenkin puutarhan kasvigalleriaan.  Nyt alkaakin taas syyskesän aika, kun voi jakaa ja siirrellä perennoja.  Minä siirsin mökiltä Kuunliljaa kaupungin penkkiin, se kun oli siellä kasvanut penkin liian täyteen.  Ensin voikin katsastaa omat penkit, eikä heti rynnätä kalliisiin taimimyymälöihin.


Mökkikuntani täytti 150 vuotta ja sai upean teoksen tien varteen.



Kommentit

  1. Onpa mukava, että löysit kultapallon taimet. Kukkivat nyt niin hehkeinä. Keltainen muuttuu syysauringossa ihan kullaksi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...