Kaappien tavarapaljoudesta irti

Viikon ajan olen kerännyt tavaraa myydäkseni ne kirpputorilla.  Kyllä, olen lukenut Kon Mariakin, mutta tämä on minulle tavanomaista.  Koetan päästä irti liiasta tavarasta, en kuitenkaan pidä ihan niin minimalistisesta järjestyksestä, mitä Kon Mari edustaa. Jostain sitä tavaraa kerääntyy kaapeihin, voisin sanoa melkein huomaamatta.  Aina en muista mistä asti tuokin tavara on kaapeissa seilannut.  Paha tapani on siirrellä tavaroita paikasta toiseen.  Jokaisen tavaran kohdalla pitäisi syventyä sen tarkoitukseen ja tarvittavuuteen.  

Yksin asuessa ei tarvitse välittää muiden toiveista ja tarpeista, kun on muita perheenjäseniä, niin ei voi hävittää toisen tavaroita ilman lupaa.  Siitä tulee sanomista.

Onneksi varasin myyntipöydän vasta muutaman viikon päähän ja useammaksi viikoksi.  Eihän myynnistä saa aina edes omiaan takaisin, muuta kierrätystä tulee.  Vanhat tavarat kiertävät minun kaapistani toisten kaappiin.

 Uimalaseja minulla oli kolmet.  Olen päättänyt harjoitella uimista lasien kanssa.  En ole vielä toimertunut aloittamaan.  

Annoin yhdet lapsenlapsille, yhdet jätin itselleni ja yhdet myyntiin.  Tällainen karsiminen on vielä helppoa.

Kun tullaan siihen tilanteeseen, että tavaraa tai vaatetta on vain yksi kappale, niin poisto on hankalampaa.  Vaikka vaatetta ei ole käytetty pariin vuoteen, eikä se välttämättä mahdu edes päälle, niin teko on vaikea.  Ehkä minä laihdun ensi vuonna.  

Ison kasan olen jo saanut kerättyä ja vielä se siitä kasvaa.  Kaappien kätköissä voi olla piilossa todellisia helmiä tai tarpeetonta solaa.  Valintoja on tehtävä.

Tavara, josta minun on vaikea luopua, on kirja.  Niitä on kertynyt satoja tai ehkä tuhansia, en ole varma.  Niitä on hyllyissä, kaapeissa ja laatikoissa kotona ja mökillä.

Tiedän, ettei kirjoja enää kovin arvosteta.  Minulle ne ovat rakkaimpia tavaroita.  Toisinaan luovun muutamasta ja vien kirjaston vaihtohyllyyn.  Kenties sieltä ne löytävät tiensä toisten kirjoja rakastavien haltuun.  

Jokaisella on varmaan jotain mistä viimeiseksi luopuu.  

Niille raivataan tilaa, eikä se ole väärin.  

http://www.hyllymeri.fi/  Tämä kirppis on yksi siistimmistä ja suosituimmista kirpputoreista.  Kirpputoritkin ovat vähentyneet, mutta uusia syntyy.  Ne ovat tarpeellisia kierrätyksen takia.  Saa siitä ainakin kirpputorin pitäjä toimeentulonsa.

Lumi toi satumaan takapihalle

Talvi löytyy takapihaltakin.  Kun ei käy takapihalla moneen päivään ja lunta tulee, niin takapihakin näyttää lumiselta ja kauniilta satumaalta.  Kaikki on hautautunut kimaltelevaan lumeen.  Aurinkokin viimein näyttäytyi ja valaisi lunta.  Ei tarvita paljon, kun mieliala nousee.  

 Tikapuut on saanut lumiset helminauhat portailleen.  Pakkaslumi lähtee seuraavan tuulen aikana.  Katoavaa kauneutta kannattaa kuvata.  Ne jäävät muistoihin näkyvämpinä.  

Nyt oli onneksi kuvattavat lähellä.  Aina ei ole  mahdollisuutta lähteä metsiin ja kauemmas.  

Lyhtyä ei ole käytetty varsinaiseen tarkoitukseen pitkään aikaan.  Nyt sitä ei raatsisi puhdistaa, kun se on saanut lumisen viitan ympärilleen.

Keinuun on istahtanut lumikasa.  Pulleana se vartioi omaa alaansa.  Minusta se on paremman näköinen näin, kuin siivottuna.  Ei siinä kuitenkaan tarkena pakkasella istua.

Aurinkolampulla on lumipipo vinossa.  Aurinko ei ole niin paljon paistanut, että olisi saanut valon päälle.  Kaunis se on näinkin.

Lumi kimaltelee taustalla.  Lamppu on kuin näyttelijä lavalla.

 Talvinen näkymä viereiselle pellolle on rauhoittava.  Pellolle ei ole tehty yhtään latua, eikä jalanjälkiä näy.  Voisi kuvitella ettei lähellä asu ketään.  Se on utopiaa koska vieressä on 500 oppilaan koulu, joille ehkä tehdään latuja pellolle seuraavan arkipäivänä.

Urheasti talven pitkä heinä kantaa lumensa. " Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää."  Minä ainakin.  Talvesta on otettava kaikki ilo irti.

Talven puuhia kesää odotellessa

Ensimmäiset siemenpussit tulivat postissa kotiin.  Nyt voi jo alkaa haaveilemaan ensi kesän istutuksista.  Kotvasen kestää vielä ennen kuin lumipeitteet ovat hävinneet.  Sinä aikana voi suunnitella tulevaa ja askarrella kotona.  Minun käteni ja taitoni eivät riitä mihinkään kovin taidokkaaseen tekemiseen.  Silloin täytyy miettiä mitä osaa jonkun verran.  Valokuvaan paljon ja silloin tällöin onnistuu jollain lailla.  Kehitin tulostimessäni muutaman valokuvan ja laitoin raameihin.  Tyhjä paikka seinässä täyttyi.

Taidokas tekeminen kiinnostaa katsellakin.  Kävimme ihailemassa Ellivuorella Kivilinnaa, jonka rakennutti taiteilija Daniellsson.  Kesäisin he siellä asustivat.  

 Ikkunasta oli hyvä ihailla metsäistä luontoa ja maalata tauluja.  Korkealta näkee paljon.

Linnassa ei ole käytetty laastia vaan kivenmurikat on ladottu tiiviisti yhteen.  Se on kestänyt vuosikymmeniä.  Kylmä siellä varmaan on ollut, tulisijaa on jouduttu varmaan lämmittämään kesäisin.

Lumi peittää nyt kauniisti kaiken luonnossa.  Kivet ovat pehmeitä patsaita ja puut veistoksia.  Taidetta pystyy hyvin ihastelemaan vaikka ei sen tekemistä aina ymmärtäisikään.  Kannattaa kulkea avoimin silmin.

Hellekesä 2018

Näin uudenvuodenpäivänä 2019 on mukava palata vielä vuoden 2018 kesään ja laittaa kukkieni kuvia sivulleni.  Kyllä kukat kukkivat, vaikka kesä oli helteinen ja välillä liiankin kuumaa.  Sinä hetkenä, kun helle on kestänyt monta viikkoa ja tuskailen lämmön kanssa, kukat kukkivat, ei niin runsaasti, mutta kuitenkin.

Istutetut valkovuokkoni, anemonet, eivät leviä vaikka niin toivoisinkin.  Ne eivät vaadi kummoistakaan kukkapenkkiä.

Ruusuja on hauska istutella muiden kukkien joukkoon.  Välillä ne selviävät seuraavalle vuodelle, toisinaan eivät.

 Särkynyt sydän ja kotkansiipi ovat viihtyneen rivitalon varjoisalla puolella monta vuotta.

Lumipalloheisi kukkii ja kasvaa liikaakin, sitä on pitänyt harventaa joka vuosi. 

Omenankukkapensas oli runsaassa kukassa.  Niiden marjoja eivät linnut syö.

Kanukka kukkii vaatimattomalla tavalla.  Onneksi lehdet ovat moniväriset. 

 Ahkeraliisa ei oikein viihtynyt, kun ei ehditty aina kastelemaan.  Tupakkakukka teki pari kukkaa.

Juhannusruusu ei petä koskaan.

 Mehikasvi lähti hyvin kasvuun kivikossani.

Tiikerililja ei meillä kovin hyvin leviä, vaikka monet niin lupailevat.

Ruusupenkkejä on meillä mökillä monen sorttisia.  ei niistä kaikista tiedä mitä lajia ovat, mutta kauniita kukkia tekevät.

Kullero viihtyy ruusujen kanssa hyvin. 

 Kärhö tekee suuria kukkia, mutta ei varmaan ole meillä kaikkein parhaassa kohdassa.

Pieni terassimme, vähän liian kuuma, aurinkovarjo auttaa hieman.

 Varjolilja kasva ja kukkii hyvin, kunhan saa edes vähän varjoa kuumalta auringonpaisteelta.

Isot samettikukat ehtivät kukkimaan lopultakin.

Pyykinpesu ja siivous, arki alkaa

Pyhien jälkeen on palattava arkeen.  Tiedossa on arkisempaa aherrusta, työtä ja kotihommia.  Kotityöt ovat niin tavallisia, ettei niitä edes paljon ajattele.  Toimii aina samalla tavalla, miten on ne hyväksi havainnut.  Toisinaan olisi hyvä vaihtaa tottumuksia esim. siivouksen suhteen.  Olen koittanut siirtyä voimakkaista siivousaineista luonnonmukaisempiin.  Uuninpesussa käytin mäntysuopaa ja se toimi ihan yhtä hyvin kuin ärhäkkäämpikin tuote.  Keuhkoni eivät kestä enää niin voimakkaita hajuja, ettei se ole pelkästään luomun takia.  Kaikkeen puhdistukseen voi käyttää neutraaleja pesuaineita.  Tiskiaine sopii ikkunanpesuun tiskien lisäksi.  

Olen jo kauan sitten jättänyt pyykinhuuhteluaineen käytön.  Nyt kuitenkin aloin käyttää etikkaa siihen tarkoitukseen.  Se pehmentää pyykin ja poistaa pinttynyttä hienhajua.  Harmittaa, kun en aiemmin ole löytänyt tätä tietoa.  Etikka on oikeastaan monipuolinen tuote.

http://www.siivous.info/pyykinpesu/etikka-huuhteluaine

Soodaakin voi käyttää puhdistuksessa.  Sitä en ole vielä kokeillut.

Pesu- ja puhdistusaineita on kaupoissa hyllymetreittäin, ehkä pitäisi ensin katsastaa kotihyllyt, mitä sieltä voisi käyttää.  Vanhojen konstien sanotaan olevan parempia kuin pussillinen uusia.  Ennenkin on saatu koti puhtaaksi ilman vahvoja aineita. 

 Kotien pinnat eivät kestä kaikkia aineita.  On aina parempi aloittaa hellemmillä tuotteilla ja lisätä vasta sitten tehoa.

Matotkin on aina pesty mäntysuovalla.  Siitä tulee hyvä tuoksu hetkeksi aikaa. Tässä minä iloisesti pesen mattoa pressun päällä. 

Joulun aikaan

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta!  Näinhän se tavataan sanoa ja toivotella.  Sen voisi kääntää toisinkin päin.  Monella on tapana pistää kaikki loput voimansa käyttöön jouluna ja puuhata, siivota, leipoa ja tehdä ties mitä muuta.  Olen omalta kohdaltani saanut aika paljon rauhoitettua, mutta vieläkin jostain välillä ponkaisee jouluihminen esiin.  

Onhan se mukavaa kun kotona on siistiä ja jouluista.  Se kestää onneksi niin pienen aikaa, ettei siihen ehdi kyllästyä.  Onneksi sääkin suosii ja kaikkialla Suomessa on luvassa valkoinen joulu.  

Ruuista olen jo vähentänyt ylimääräistä, joita jää aina jäljelle ja niitä pitkin hampain syödään joulun jälkeen, ettei tarvitsisi pois heittää.  Pipareiden leipomisen jätin jo muutamia vuosia sitten.  Niitä on monessa paikassa tarjolla, joten ilman ei jää siitäkään herkusta.  Tänä vuonna jätin pois rusinasopan, herneet ja maksalaatikon.  Rosollin ostin valmiina.  Kaikki nämäkin ovat ihan hyvää syömistä, mutta kaikkea on vain liikaa.

Jouluna pitäisi nauttia luonnosta ja läheisistä.  Niiden antaman energian voimalla jaksaa pitkälle ensi vuoteen.  Minunkin jouluuni kuuluu hautausmaalla käyntiä ja maalla käyntiä, kinkun paistoa, perunalaatikon tekoa ja riisipuuron syöntiä.  En sentään kaikesta halua luopua, jouluhan on vain kerran vuodessa.  Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta!

Koti kuntoon jouluksi

Kodin laittamista on tehtävä aina silloin tällöin.  Jahkailemista se välillä on.  Mitä hankitaan, mitä se maksaa, koska tehdään vai tehdäänkö lainkaan.  Yleensä se tehdään, kun on ihan pakko.  Pesukone tai joku muu vehje hajoaa, silloin on pakko ryhryä toimeen.  Pyykinpesukonettakaan ei oikein kannata korjata kuin ihan pienen vian takia.  Yleensä  kone on kestänyt meillä 10 vuotta, tämä nykyinen on sinnitellyt jo 15 vuotta ja vielä jaksaa.  

Kaikkea ei pysty yhtä aikaa korjaamaan ja laittamaan.  On tehtävä aikataulu rahavarojen takia.  Tänä vuonna sitä ja toisena vuonna tätä.  Suuria remontteja on mietittävä vielä pidempään.  

Rivi- tai kerrostalossa asuva voi jonkun verran laittaa taloyhtiön piikkiin maksuja.  Kiinteät vesikalusteet ainakin, hanat ja pytyn.  Niitäkin vain jos niissä on vikaa. Keittiön hanan saimme taloyhtiön rahoista. Esim. meillä tuli myös suihkun vaihto, se pitää maksaa omasta pörssistä.  Jälkeenpäin ajatellessa ihan turhaa oli odottelu ja kärsiminen huonosta suihkusta.  Ei voinut ottaa kovempaa vesisuihkua ollenkaan, suihku irtosi.

Kaikki mikä liittyy veteen ja viemäröintiin, on yleensä aina hintavaa jos ei osaa tai pysty itse tekemään.  Eikä niitä kannata huonolla ammattitaidolla alkaakaan tekemään, siitä ei tule muuta kuin sutta ja sekundaa.

Joulu on yleensä se aikaraja, mihin tähdätään.  Jouluksi kuntoon, vaikka elämä jatkuu joulun jälkeenkin.  On siinä joulussa siis  jotain hyvääkin, patistaa tekemään ja laittamaan paikat kuntoon.

https://www.fonecta.fi/haku/lvi-alan+ty%C3%B6t+pori

Syksy oli alkuunsa kaunis, nyt on ollut sateista ja pimeää.  Jouluksi voisi sääkin kirkastua ja sataa muutama sentti lunta, niin sekin olisi kunnossa.