Siirry pääsisältöön

Mökin piha herää kevääseen

Vappuna oli onneksi muutaman päivän vapaa ja vietimme sen mökillä kevätpuuhia tehden.  Puuceekin tuli tyhjennettyä.

  Omaa rantaa meillä ei ole, mutta parin kilometrin matkan taittaa nopeasti.  Auringon laskua kävimme ihailemassa.  Aurinko jäi taakse, se punasi upeasti toisen rannan.


Auringon laskua ei aina pääse ihailemaan avoimelle paikalle. 



Kädet jo syyhyävät istutukseen, mutta vielä ei kannata kovin arkoja kasveja maahan pistää.  Pensaita vähän siirtelin, yhden uuden istutin ja yksi laji pistettiin melkein maan tasalta poikki.  Aika lailla kärsineen syyshortensian siirsin uuteen paikkaan, jossa toivon sen menestyvän paremmin.  Kirsikkapensaan istutin viime vuonna kaadetun kirsikkapuun tilalle.  Kurttulehtiruusu katkaistiin ja määriteltiin sille rajat.  Ei se kovin paljon leviä, mutta työntää aina välillä oksia vääriin paikkoihin.

Syreeni oli jo vähän hiirenkorvalla, ehkä se kesä sieltä vielä tulee.  Kaunis maakellarikin pääsi esiin, kun edestä raivattiin kurttulehtiruusut.



Kommentit

  1. Oih miten kaunis auringonlaskukuva. Täälläkin on pikkuhiljaa aloiteltu puutarhanhoito vaikka maassa on vielä paikoitellen lunta. Syyshortensian leikkasin viime vuonna aika rajusti, koska oli palelluttanut/kuivattanut paljon oksia joten saas nähdä miten on talven yli selvinnyt. Kurtulehtiruusu on ihanan tuoksuinen siitä tulee aina lapsuuden kesät mieleen, en vain ole sitä mökkitontille hankkinut kun on niin kova leviämään. Jotkut istuttavat sen leviämisen estämiseksi maahan saaviin mutta meillä tontti on niin kivikkoinen etten ole hommasta innostunut. Toivottelen sinne oikein aurinkoista loppuviikkoa. ~Katja

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...