Saaristoa ihailemassa

Piipahdimme Kuuskajaskarissa Rauman edustalla.  Kallioinen saari on vähän karu, mutta kaunis.  Vähäiset luonnonvaraiset kasvit erottuvat paremmin, kun niillä ei ole liikaa kilpailijoita.  Saari on enää veneilijöiden ja vierailijoiden käytössä.  Armeija lähti ja jätti muutaman rakennuksen, pari tykin raatoa ja polkuja, joissa sotamiehet ovat kulkeneet.Siellä joutuu vähän kiipeilemään kallioilla, kaikille se ei sovi. Kiersimme saaren, polku ei ollut pitkä n. pari kilometriä.  Kahvillekin siellä pääsi, kaunis kahvila oli aika tyhjänä vielä.   

Tuuli taivuttaa kukat oikeaan suuntaan. 

Maksaruoho kasvaa ja kukkii melkein missä tahansa.  Vaatimattomana kasvina se ei paljon tarvitse.  Pienen multapaakun, johon se voi kiinnittyä.

Vihattu kurtturuusukin istui hyvin maisemaan.  Tämä oli ainoa pensas, jonka huomasin. 

Meri oli kaunis ja tuuli raikas.  Meri tuoksuu aivan erilaiselta kuin järvet. Ainakin minun mielestäni.  

Kylmäpihlajan majakka Kuuskajaskarista kuvattuna.  Se tuntui kiinnostavan enemmän muita retkeilijöitä.  Sama alus vie sinnekin.

Nykyisin pääsee pienelle risteilylle purjeveneelläkin.  Ihana sattui purjehtimaan ohi, kun oli Raumalla vierailulla Luvialta.

Meitä kuljetti Apollonia.  Hyvin silläkin päästiin.

Raumalla on meri lähellä kaupunkia. Se antaa etuja esim. Poriin nähden.  Kaiken lisäksi siellä on hoidettu asiaa virkeämmin.

Kasvit haluavat valoa kohti

Kukat haluavat kääntyä aina valoon päin.  Se on tietysti luonnollista, mutta joskus haluaisi niiden lähtevän kasvattajan valitsemaa reittiä.  Kyllä ne saa kulkemaan haluttua kohdetta kohti, mutta se vaatii vahtimista ja lankaa ja uudelleen ohjausta.  Humala on kova kasvamaan, jos se ei pyrkisi koko ajan ylöspäin, niin siitä saisi kauniin seinänpeittokasvin.

Humalasalossa se kasvaa pontevasti.  Kun sen suuntaa yrittää muuttaa se pyrkii ylös kohti taivasta.

Kivikkokasvitkin pyrkivät saamaan oman osansa auringosta.  Pienet kauniin väriset kukat ojentavat kasvonsa auringolle.  

Alppiruusukin kukkii vielä.   

Kuvat ovat juhannuksen vietosta mökiltä.  Saunakin odottaa kylpijöitä ovi avoinna.  Siellä saa ihminen oman osansa lämmöstä jos aurinko ei riitä.

Raparperia ja muuta mukavaa

Sadon korjuu alkaa raparpereista.  Muhkea pensas on antanut satoa jo muutaman viikon.  Olen tehnyt smoothieta, piirakkaa, kiisseliä, rarperirahkaa ja jälleen piirakkaa.  Vielä pitäisi tehdä hilloketta.  Näin alkukesästä raparperi on parhaimmillaan.  Makeudeksi rahkaan ja smoothieen laitan hunajaa ja banaania, muihin sokeria.

Kirpeitä raparpereita voi käyttää niin kuin marjojakin, tarvitaan vain enemmän makeutta ja ehkä muita hedelmiä joukkoon.

Tämä on kuva jonkun vuoden takaa.  Tänä vuonna raparperit kasvoivat muhkeammin, kun lisäsin syksyllä juurelle voimakasta multaa.  Ne tarvitsevat kasvaakseen vahvan maan.

Muutakin olen jo käyttänyt puutarhasta.  Ruohosipulia ja tänään otin pienen nipun salaattia, joka oli kasvanut ehkä 7 sentin mittaiseksi.

Omaa puutarhaa on hauska käyttää ruuan lisävarastona.  Halpaa se ei ole, mutta lähellä.  Erityisesti oma puutarha antaa silmille iloa.

Siirsin pionin kolme vuotta sitten takapihalta etupihalle ja se on tehnyt pelkästään muutaman lehden joka vuosi.  Tänä vuonna se yltyi kukkimaan, teki kolme kukkaa.  Ilahduin suuresti.

Täynnä oleva piha

Tänä kesänä on pakko taas valokuvin kertoa ja ihailla Lumipalloheiden kukkarunsautta.  Sitä on ollut pakko tukea, ettei se painu maahan, kun kukat kunnolla aukeavat.  En tiedä mikä on syynä kukkien runsauteen.  Tänä keväänä sitä ei ole tarvinnut tuholaisten takia ruiskuttaa ollenkaan.  Jotain hyvää se kylmä kevät on saanut aikaan.

Se on todella jo liian iso meidän pieneen pihaan, mutta ei siitä malttaisi luopua, kun näin uhkeana loistaa.

Se varjostaa jo aikalailla pientä kasvikaappia, johon en tänä vuonna paljon investoinutkaan.  Sain sinne mahtumaan lavakauluksen, johon istutin vain pari pensastomaattia, paprikan ja basilikan.  Kokonainen lavakaulus ei olisi mahtunutkaan, puolikas mahtui hyvin.

Tällä hetkellä silti pieni piha on ihan tarpeeksi iso, kun toinen isompi piha on mökillä.  Ei sitä oikein jaksaisi kahta isoa puutarhaa laittaa, kun vielä työt ovat rasitteena.  Työ niin sanotusti haittaa harrastusta.

Kesä alkoikin säiden puolesta tänään kun lämpötila kipusi korkeammalle.  Pari päivää meteorologit ennustivat tosi helteisiksi.  

Uudet askareet puutarhassa

Puutarhassa on aina tekeillä jotain uutta.  Toisen saa tehtyä niin toista jo miettii.  Musta mummon vanha pyörä on ollut kallellaan puuvajaa vasten jo vuosia.  Nyt tuli mieleen voisiko sitä jotenkin käyttää mökin tienpielen tekemisestä mielenkiintoisemmaksi.  Olen nähnyt usein, että kukkia on aseteltu kasvamaan takahäkkärälle.  Meillä se ei oikein onnistu, kun saattavat olla montakin päivää kastelematta.  Päätin siis laittaa kukat kasvamaan maahan ja kiipeämään ylös runkoa.  Toiseen päähän laitoin kärhön ja toiseen päähän Karhunkierron (elämänlanka).  Sitä ei ollut oikein myytävänä, joten kaivoin pari juurenpalasta kaupunginpenkistä.  Olen sitä yrittänyt sieltä  tuhota huonolla menestyksellä. Aina se jostain kampeaa ylös.  Nyt se siis saa uuden mahdollisuuden.  Jos se tuolla juurisessa ja kivisessä maastossa kasvaa niin ihmettelen.

 Pyörän takana odottaa uusi tehtävä tekijää.  Puupino kuljetettavaksi katoksen alle.

Kukkivat pensaat ovat nupullaan.  Kylmät tuulet tulivat vähän huonoon aikaan.  Omenapuut voivat jäädä ilmän pölyttäjiä.

Marjaomenapensaan kukat ovat kauniita.

Luumupuu kukkii ensimmäistä kertaa.  Saa nähdä tuleeko yhtään luumua.

Vanha omenapuu kukkii mielellään.  Sen satoa ei oikeastaan enää käytetä.  Niistä tulee pieniä ja rupisia.

Mökillä ja kotona istutetaan

Kesäisen luonnon heräämisen seuraamisen ohella laitettiin mökin kasvimaata kuntoon.  Mansikkamaan uudistus oli tärkein tehtävä.  Pari huonoa talvea mansikan kannalta sai uudistukseen.  Mansikan sato jäi viime kesänäkin todella huonoksi.  Taimet istutettiin tällä kertaa lautojen väliin kehikkoon.  Ei niitä kovin paljon nytkään ole.  Pieni ala, mutta toivottavasti antaa satoa jonkun litran.  Polka on tällä kertaa lajina.

 Pieniä ovat taimet, toivottavasti siitä kasvavat ja komistuvat.  Toiveena olisi n. 5 l mansikoita.  Enempää ei pakastimeen mahdukaan, kun muutakin sinne olisi saatava.  

 Saimme nyt samalla kertaa muunkin kasvimaan kuntoon.  Ostin taimina juuriselleriä, persiljaa ja tilliä. Paremmin ne kasvavat kuin siemenistä istutetut.

Sipuliakin laitettiin ja parikymmentä idätettyä perunaa.  

Perunoista saa ihan hyvin satoa.  Laitoin ne tuvan nurkkaan itämään kuukausi sitten.  Laatua oli  ehkä kolmea lajia.

Kotona kaupungissa on vielä hiukan keskeneräistä.  Sentään istutin ruukkuun varrellisen mustaviinimarjan.  Saa nähdä miten se viihtyy kuumassa pihassamme.  Kastelua se kaipaa enemmän ruukussa kuin maassa istutettuna.  Kokeilen sitä ensin ruukussa ja istutan sen sitten maahan jos se ei ruukussa viihdy.

Puutarhamummo puuhastelee

Uusin lisäys pieneen puutarhaani kaupungissa on penkki puusta.  Se ei ole kovin iso.  Siinä on jopa häivähdys japanilaista otetta puutarhan koristeluun.  En tiedä tuleeko siinä kukaan istumaan, mutta siinä se nyt on.  Kenties sitten jos kesän lämpötilat ovat yhtä kuumia kuin viime kesänä, niin voi olla houkutusta istua talon varjoisalla puolella.  Penkki vielä muuttaa väriään kuivuessaan.  Siihen on päälle vedetty monta kerrosta puunsuojaöljyä, ettei pinta heti vaurioidu.

Pikkuhiljaa alkavat talven suunnitelmat toteutua.  Suomen säät antavat paljon aikaa suunnittelulle.  Niinhän se on, että tuumaustunti on aina pitempi kuin työtunti.

Äitienpäiväkin meni. Olen ollut 15 vuotta mummo.  Mummo olen ajatusmaailmaltani ollut kauemmin.

Kutsun itseäni puutarhamummoksi, joka ei paljon erotu puutarhatontusta.  

Minun puutarhaharrastukseni on enemmänkin pihalla puuhastelua.  Istun ja ihmettelen enemmän kuin teen.

Jokainen tekee niin kuin haluaa.  Toinen möyrii koko pihan joka vuosi, toinen, niin kuin minä, lisäilee uutta vähitellen.

Monta päivää olen katsellut mitä nousee vielä penkeistä tänä keväänä.  Viime vuonna uudestaan istuttamani ruohosipuli kasvaa jo uhkeana.  Saan siitä jo maustetta ruokaan. Mesimarjat ovat riehaantuneet kasvuun.  Sieltä ne kasvit vähitellen ilmaantuvat.  Ei ole syytä huoleen.

Mesimarja on hyvä peittokasvi.  Se alkaa jo kukkia.  Marjoja se ei tee.  Se on samanlainen kuin lakka, pitäisi olla kasvia kahta sorttia.

Neilikat uskalsin jo istuttaa ulos.  Kirpparilta löytyi istutusastia.  

Neilikka on kaunis ja kestävä kasvi.  Se kukkii pitkän aikaa.