Siirry pääsisältöön

Puutarhamummo puuhastelee

Uusin lisäys pieneen puutarhaani kaupungissa on penkki puusta.  Se ei ole kovin iso.  Siinä on jopa häivähdys japanilaista otetta puutarhan koristeluun.  En tiedä tuleeko siinä kukaan istumaan, mutta siinä se nyt on.  Kenties sitten jos kesän lämpötilat ovat yhtä kuumia kuin viime kesänä, niin voi olla houkutusta istua talon varjoisalla puolella.  Penkki vielä muuttaa väriään kuivuessaan.  Siihen on päälle vedetty monta kerrosta puunsuojaöljyä, ettei pinta heti vaurioidu.


Pikkuhiljaa alkavat talven suunnitelmat toteutua.  Suomen säät antavat paljon aikaa suunnittelulle.  Niinhän se on, että tuumaustunti on aina pitempi kuin työtunti.

Äitienpäiväkin meni. Olen ollut 15 vuotta mummo.  Mummo olen ajatusmaailmaltani ollut kauemmin.

Kutsun itseäni puutarhamummoksi, joka ei paljon erotu puutarhatontusta.  

Minun puutarhaharrastukseni on enemmänkin pihalla puuhastelua.  Istun ja ihmettelen enemmän kuin teen.

Jokainen tekee niin kuin haluaa.  Toinen möyrii koko pihan joka vuosi, toinen, niin kuin minä, lisäilee uutta vähitellen.





Monta päivää olen katsellut mitä nousee vielä penkeistä tänä keväänä.  Viime vuonna uudestaan istuttamani ruohosipuli kasvaa jo uhkeana.  Saan siitä jo maustetta ruokaan. Mesimarjat ovat riehaantuneet kasvuun.  Sieltä ne kasvit vähitellen ilmaantuvat.  Ei ole syytä huoleen.

Mesimarja on hyvä peittokasvi.  Se alkaa jo kukkia.  Marjoja se ei tee.  Se on samanlainen kuin lakka, pitäisi olla kasvia kahta sorttia.



Neilikat uskalsin jo istuttaa ulos.  Kirpparilta löytyi istutusastia.  

Neilikka on kaunis ja kestävä kasvi.  Se kukkii pitkän aikaa.

Kommentit

  1. Jämäkkä pikkupenkki, siinä on varmasti mukava istua ja tuumailla. :-) Vielä en ole uskaltanut ulos istuttaa kun orvokkeja vaikka mieli jo tekisi. Mukavaa viikonjatkoa.
    -Katja

    VastaaPoista
  2. Viehättävä ruusukori kannon nokassa. Puutarhapenkkikin on kyllä hieno. Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...