Siirry pääsisältöön

Tekstit

Lihakeittoa ja lämmintä leipää

 Talvipäivinä kaipaa ruuaksi lämpimiä keittoja ja pataruokia.  Mekin juuri keitimme suuren kattilallisen lihakeittoa, jota syömme ainakin kolme päivää.  600- 700 g lihaa keitetään kypsäksi ja puhdistetaan, lisätään juurekset, vihannekset, lihaliemikuutiot, pilkotut perunat, pippurit ja persilja.  Sitä lämmitetään vain pienempi kattilallinen kerralla.    Keitto säilyy näin paremmin.  Sen kanssa maistuu tuore leipä.  Kaupan ruisleipä tai itse tehtyä  patonkia.   Leivontakin tuntuu mukavalta kylmänä päivänä.  Tämän viikon aikana olen ehtinyt leipoa kurpitsakakun ja basilikapatonkeja. Pakastimesta kaivoin joulukuulta jääneen joulutorttutaikinapakkauksen ja tein niistä pasteijoita.  Sisään laitoin tonnikalaa ja homejuustoa. Sitä on vain niin kaavoihinsa kangistunut ettei osaa ajatella mitä muuta joulutorttutaikinasta voi tehdä kuin torttuja.  Minäkin tein viinereitä yhden kerran ja luovasti voi tehdä mitä osaa.
Uusimmat tekstit

Auringonlaskut

  Monet ihmiset ovat auringonnousun ihailijoita.  Minä olen aina ollut iltaihminen, joten en näe auringon nousemista.  Tai talvisin näen. Ne ovat vaan niin kalpeita, etteivät ne ole oikein näyttäviä.  Auringonlaskut taas ovat värikkäitä, erilaisia joka päivä.  Ne jotenkin leikkivät pilvien kanssa.  Kauneimmilta auringonlaskut näyttävät veden yllä, mutta eivät ne hassummilta näytä maallakaan.  Tämän alkuvuoden ensimmäinen kunnon auringonlaskun oli moni huomannut.  Se aivan kuin leijuu näkyviin metsän takaa. Katselin valokuva - arkistoani ja huomasin niitä olevan enemmänkin.  Laitan tähän muutamia esille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonlasku Pilvisempinä päivinä aurinko piilottelee pilvien takana ja kurkistelee niiden takaa.  Se tuntuu vähän kiusoittelevan katsojaa, en näytäkään kaikkea. Järven yllä aurinko kuvastuu veden pintaan, on kuin kaksi aurinkoa.  Auringonlaskut ovat hitaita, mutta silti liian nopeita minun kuvaamistaid...

Arkipäivä

Tänään arkipäiväni alkoi kirjastokäynnillä.  Se onkin melkein jokaviikkoinen käyntipaikka.  Väliin normaalisti hakemassa kirjoja ja aika usein nykyään varattuja kirjoja.  Kaupungilla ei varmaan ole varaa säilöä kirjoja niin paljon kuin ennen.  Niitä on pakko jonottaa.  Varsinkin uusimpia ja uudehkoja.  Näin ne tietysti saa vaivattomammin, kun ei itse tarvitse niitä haeskella kirjastosta.  Siinä tietysti ei ole löytämisen iloa, kun löytää jonkun mielenkiintoisen kirjan. Kirjaston jälkeen kauppaan.  Käymme kaupassa n. kaksi kertaa viikossa.  Iso kassillinen joka kerta.  Kaksi ihmistä ja kissa syövät aika paljon.  Kissa syö ½ ihmisen verran.  En yhtään ihmettele, että lemmikkejä on alettu ottaa vähemmän köyhemmissä piireissä. https://www.s-kanava.fi/toimipaikka/prisma-pori-mikkola/514390483 Isommassa kaupassa tulee käytyä, kun on autolla kuitenkin lähdettävä.  Ei isoja ostoksia oikein jaksa kantaa montaa kilometriä.  Jos...

Mitä keväällä nousee ensimmäisenä

  Kun katselin  Suosituimmat puutarhablogit - Blogit.fi   sivustoa, niin alkoi siellä olla jo muistelua viime vuoden puutarhoista ja uuden suunnittelua.  Juuri äsken putkahti mieleen: Mitä istuttaisin ensimmäiseksi keväällä.  Minä en istuta chiliä tai tomaattia, ne kai ensimmäisenä pitäisi laittaa multaan, jos haluaa niitä saada.  Minulla on onneksi jo valkosipulit maassa ja toivon niiden onnistuvan.  Tietysti perennat heräävät henkiin aikaisin keväällä.  Tulppaanit ovat myös aikaisia keväisin.  Niitäkin olen laittanut syksyllä.  Toivon niidenkin kukintaa.  Ensimmäisenä ovat aina Kevätvuohenjuuret.  Tulppaanit tulevat patsaan juurelle ja valkosipulit mökin kasvimaahan. Kukat ovat kauniita yksittäisinäkin.   Varsinkin ruusut, joihin olen aina ollut ihastunut.  Koitan kasvattaa ruusukasvustoani jos vain pystyn.  Ne ovat niin kauniita, kun ovat aukeamassa.  En poimi niitä maljakkoon, ne kestävät paljon kau...

Valon merkitys

  Valon merkitys kasvaa pimeyden kasvaessa.  Porin tämän vuotinen valon juhla keräsi keskustaan paljon ihmisiä pakkasesta huolimatta. Valoesitykset kestävät loppiaiseen saakka. Samat rakennukset oli valaistu, kuin viime vuonnakin. Minä pidin eniten Cygnaeuksen koulusta ja Raatihuoneesta.  Ilotulitustakin oli kiva katsoa. Ihmisten ilahduttaminen ei vaadi mitään ihmeellisiä kommervenkkejä.  Valo ja musiikki riittää.  Kaikki tietysti maksaa, mutta on se mukavaa saada joskus jotain viihdykettä maksamatta itse, muuta kuin veroja.  Monta kohdetta jäi vähemmälle katselulle.  Raatihuoneen edustalla viivähdimme vähän aikaa kuunnellen musiikkia ja Jesse Joensuun juhlapuhetta.   Ilotulitus järjestettiin toista kertaa alkuillasta, mikä onkin lapsille ja vanhemmille aikuisille ihan hyvä.  Ei sitä jaksa enää puoliyöstä pakkasessa  kytätä muutamaa rakettia. Ihan hyvän pyroshown näimme musiikin kera.   Sen rytmissä sai varpaansakin lämpim...

Kinkun loppu häämöttää

  Viikko joulusta ja vähän vielä kinkkua jäljellä.  Sitä on syöty, sekoitettu muihin ruokiin ja laitettu loput pakastimeen.  Mahan muodosta näkee, että on syöty.  Kinkkua ja muuta ruokaa olen ahtanut suusta sisään.  Hyvää on ollut, myös ne ruuat, joilla on annettu kinkulle vielä mahdollisuus. Kinkun paloista ja rosollista tein piirakan valmiin piirakkataikinan päälle.  Kastikkeena sinappikurkkusalaatilla maustettu kermaviili ja juustoa.  Tein sienirisottoa, johon onnistuin piilottamaan vähän kinkkua ja rosollia.  Pannariin piilotettiin maitolitra ja tietysti kinkkua ja juustoa.   Maitoakin tietysti oli ostettu liikaa.  Eihän lapsenlapsetkaan maitoa juo jos vaihtoehtona on limonadia. Kokeilin tehdä vuokaleipää, kun sitä maitoa kerran oli. Kurpitsaakin on pakkasessa vaikka ja kuinka. Tätä reseptiä ei ole olemassa muualla siis oman mallin mukaan.  Määriä vähän katselin ohjeista. Oma vuokaleipä  ½ l maitoa 1 kuivahiiva 2 tl su...

Joulu on taas

  Joulu on taas, joulu on taas kattilat täynnä puuroo jouluna saa, jouluna saa vatsansa täyteen puuroo. Näin oli kai jo isäni laulellut joulua odottaessaan.  Perinteinen joululaulu antoi toivoa köyhäänkin jouluun.  Nykyään on monessa kodissa yltäkylläistä, mutta riisipuuroa pitää edes vähän keittää.   Kuusta ei meille tuoda, kuusenmallinen kynttelikkö ajaa saman asian. Lämpimän sävyiset kynttilät ja lamput ovat mielestäni juhlavammat, kuin kirkuvat ja vilkkuvat valot. Tuomaan markkinat ovat jokavuotinen perinne.  Siellä pitää käydä ja katsella ihmisiä.  Paljon ei sieltä tule ostettua.  Uudistetussa ja uudestaan avautuneessa kauppahallissa käytiin,  kahvit juotiin kahvilassa.  Ostettiin vain hunajaa, itselle ja lahjaksi.  Torilavalle oli nostettu kuusia valoineen. Kotona hiljalleen alkaa joulukoristus ja valaistus riittää.  Sinne tänne ripustellaan jotain jouluista.  Tonttutyttönikin pääsivät esiin. Pieniä asetelmia on haus...