Aurinko vilkkkui tuvan ikkunasta ja oli pakko nousta vaikka koitin venyttää aamua lehden lukemisessa.  Näin kaunista aamua ei kannata vällyissä viettää.  Kylmä kyllä oli, yöllä oli ollut pakkasta.  Siinä on positiivinen puolensa.  Hirvikärpäset ovat niin kohmeessa aamulla, että saa kuljeskella metsässä ihan rauhassa.   Pyöräilin vähän matkan päähän kuusimetsään katsomaan, joko sinne olisi ilmestynyt suppiloita.  Olihan siellä ainakin vähän.  Niiden satoaika on onneksi pitkä ja ehdin vielä toistekin. Metsä on ihana ulkoilupaikkana.  Vihret kasvit ja havupuut sammalmetsässä tekee olosta satumaisen. Jokunen kantarellikin eksyi mukaan.  Nekin olivat ihan hyvän kuntoisia vielä.  Täällä on suppilosato vähän myöhässä, pari viikkoa ehkä, etelän parempiin metsiin verrattuna.   Ulkoilu maistuu vaikka ei löytäisi mitään.   Täällä on ollut nyt vähän vilkkaampaa teillä, kuin kesällä.  Henkilöautoja tietenkin liikk...

 Sienestys ei ole kuulunut aina elämääni.  Minä jopa inhosin sienien syöntiä nuorena.  En suostunur syömään äidin tekemää sienisalaattia.  Kenties sen takia, kun siihen laitettiin raakaa sipulia, eikä lainkaan mitään kermaa tai muuta sellaista.  Sellaisesta en vieläkään oikein pidä.  Ehdin vanheta pitkään ennen kuin aloin kiinnostumaan sienistä ja niiden syömisestä.  Täma pieni kirjanen oli helppo ja yksinkertainen tapa tutustua muutamaan sieneen.  Joitakin on tullut lisää tunnistettua, mutta näilläkin pärjää pitkälle. Kantarellit ovat hyvin tunnistettavia ja niita kasvaa runsaasti mökin lähimetsissä.  Niillä aloitin.  Vielä näin syyskuun puolivälissä kävin hakemassa piirakkasienet.  Kun ajatus puskee päähän, niin on toimittava.  Onneksi mökiltä löytyy vähän jauhoja, öljyä, voita, sipulia ja juustoa jossain muodossa.  Ajattelin raastaa siihen vielä porkkanaa joukkoon.  Kyllä siitä syötävää saa. Vähillä tarpeilla pitää...

  Tänä kesänä on tullut vierailtua normaalien kesätapahtumien lisäksi parissa yrityksessä kierroksella.  Ensimmäinen oli kesämökin läheisyydessä vaikuttava Pinena, joka tekee hurjan suosittua Karin Havupuu - uutejuomaa.  Paljon oli porukkaa katsemassa.  Ravintorengas täytti 50 vuotta ja halusi juhlistaa ja tietysti mainostaa tuotettaan.  Tehdaskierros käveltiin läpi ja kerronta oli asiantuntevaa.  Tilat eivät ole kovin suuret, eikä kuvata saanut.  Tuotteen olen tuntenut iät ja ajat, kun vieressä melkein mökkeilemme.  Ostanut en ole pulloakaan, maistellut kyllä, kun on ollut tilaisuus.  En osaa sanoa siis tehosta mitään.  Toiset sanovat sen olevan hyväksi terveydelle. https://www.pinena.fi/blogi-50vuotta/ Tämä kuva ei ole niitä mitä tuotteeseen käytetään.  Siihen tarvitaan nuoria mäntyjä. Toinen vierailu oli myös puihin liittyvä Porin Pihlavassa vaikuttava Westas.  Entinen Pihlavan saha.  Se täytti puolestaan 150 vuotta....

  Syksy on luopumisen lisäksi uudistumisen aikaa.  Puutarhasta on katkottava kuolleet kukkavarret ja siistittävä kasvimaa.  Tein tänä vuonna poikkeuksen ja levitin kypsyneen kompostin maalle.  Sitä ei täällä mökillä paljon tule kesän aikana, mutta onhan sekin jotain. Suurin osa tulee ulkohuussista, jonka takia sitä täytyy säilyttää kauemmin ennen levittämistä.  Keväältä on sitten jotain töitä pois.  Laittelin vähän kasvimaasta osan istutuskuntoon.  Aion istuttaa talvivalkosipulia.  Se vaatii vahvan maan.  Ripottelin vielä koivutuhkaa mukaan.  https://www.puutarha.com/pages/talvivalkosipulin-istutus-ja-hoito-ohje?gad_source=1&gad_campaignid=22783126750&gbraid=0AAAAAD20lqgwBNIJt8duedOQ3Vvy45lvD&gclid=Cj0KCQjww4TGBhCKARIsAFLXndQiutq9FGCJ7A4_bCVc_PQPyZ4J5bwOtg-OYk4jDNW9p_MI4GSX5U8aAjr9EALw_wcB   Pilvien raosta aurinko pilkistää.  Lämpimiä päiviä on täällä vietetty.  Lähes hellepäiviä.  Leikittiin vähän urheilu...

  Syksy saapuu.  Välillä sen huomaa tuulen pudottamista keltaisista lehdistä tai ruskan punaamista pensaista.  Minä huomaan sen itsessäni ylimääräisestä puuhakkuudesta.  Alan huomata, että on aika istuttaa viimeiset kasvit mitä on aikonut istuttaa.  Toin kaupungista ruukussa pari vuotta olleen karviaispensaan väljemmille kasvumaille.   Gladiolukset alkavat viimein kukintansa.  Ei sentään halla vienyt niitä.  Niillä on pitkä kasvuaika, kun ei niitä ole esikasvatettu. Puuhaa riittää vieläkin mökin pihassa vaikka pieni sato on korjattu pakkaseen ja sipulit laitettu kuivumaan.  Yksi puu piti vielä kaataa.  Vähän huono aika puun kaatamiselle näin syksyllä kuivumisen kannalta.  Sähkölaitoksen miehet tulivat kaatamaan, kun siinä oli vähän lahoa ja oli niin lähellä vanhaa sähköjohtoa ja mökkiä.  Muutenhan täällä ollaan siinä omatoimisia.  Isäntä sen sitten sahasi pölkyiksi ja pilkkoi ja minä pinosin. Aika isoksi se oli ehtiny...

  Kurpitsasatoni jäi kolmeen kappaleeseen ja vähän harmittelin sitä.  En enää, kun tultiin niiden käsittelyvaiheeseen.  Kenties ne olisivat vielä jonkun verran kasvaneet, mutta lupailtiin hallaa ja sadetta vuorotellen, joten otin ne ylös.  kaikki olivat eri kokoisia ja yksi ihan erilainen.   Siinä se viimeinen köllöttää pöydällä odottamassa.  Kaikkein pienimmän jo lohkoin ja laitoin pakkaseen.  Yhden sain annettua pois. Katselin ohjeita pakastamisesta ja huomasin ettei kurpitsaa tarvitse välttämättä kypsentää jos laittaa sen palasina tai raasteena. Vähän koostumus kai kärsii, mutta otin riskin. Osan höyrytin kypsäksi ja survoin soseeksi. Paljon oli sisällä siemeniä ja rihmastoa poistettavaksi.  Riittävästi jäi silti reunoille tavaraa.  Aika painavaa kurpitsan tiivis osa on.  En huomannut punnita sitä ehjänä, mutta arvioisin sen olleen n.5-6kg. Iso kasa siemeniä ja kuoria kertyi pöydälle. Raastoin koneelle aika karkeaksi.  Hyvän...