Huomenna alkaa syyskuu

 

Pilvien armada lipuu yli taivaan.  Ovatko nämä poutapilviä, en tiedä, mutta pilviä tulee seurattua, kun katselee taivaalle.  Sadepilviä nyt tähän aikaan vuodesta tulee enemmän.  Vähäiset sadonkorjuut alkaa olla puutarhasta suoritettu.  Metsästä vielä puolukat käyn keräämässä ja sieniä.  Nyt on ollut Satakunnassa aika kuivaa.  Ainoa maakunta, missä vielä on ollut maastopalovaroitus.  Vielä kukkivat syyskukat.  Nyt vasta alkaa kukkia Noropunatähkä.  Se on varmaan näyttävä kun pääsee täyteen kukkaan.

Syysasteri on levinnyt aika isoksi pensaaksi.  Olisikohan pienennyksen aika.  Kukkikoon nyt tämän syksyn.  Auringonkukkia ovat viljelijät istuttaneet monelle pellolle.  Hain läheiseltä pellolta maljakkoon.  Kuulin, että niistä voi viljelijä saada jotain korvauksia jos ei laita ihan kesannolle peltoa.  Sitä kasvatetaan maanparannuskasvina.

Syyskuu on mielestäni paras aika vuodessa, vaikka vähän satelisikin.  Vesi on toisissa paikoissa vähissä ja toisissa paikoissa liikaa.  Sama se on muissakin asioissa.

Kukkien ja kasvien siirrot

 Kaikkia pensaita ja kukkia voi jakaa tai siirrellä paikasta toiseen.  Kukkamaa tulee välillä niin täyteen, kun röyhkeästi joku kasvi valtaa kaiken alan.  Heikompia on silloin autettava tai laitettava vahvempi tilalle.  Lumipallohortensiaa ei tarvinnut siirtää.  Se kukkii nyt komein kukin.  Se ei tee sitä joka kesä.

Mökillä minun täytyi uusia paikka, joka on vähän varjossa.  Kaivoin sen puhtaaksi ja siirsin siihen Kalliokielon taimia, jotka toivottavasti jaksavat kamppailla.

Kaupungin rivitalopuutarhassa vaihdoin taas raparperin paikkaa, varmaan jo kolmannen kerran.   Tällä kertaa revin Herttavuorenkilpiä pois.  Laitoin kunnon multaa  ja raparperit siihen. Ne ovat nyt puolivarjossa kuuman auringon paisteen sijaan. Kaikkensa sitä tekee kasviensa vuoksi, että saisi ne viihtymään.

Kukat ilahduttavat pörriäisiäkin, ei vai minua.  Ne nauttivat Kääpiöauringonkukkien medestä.

Mökin ruokahuolto

 Mökillä pitempään ollessa kannattaa pitää jonkun verran kuivavarastoa, vaikka ne joutuisi syksyllä laahaamaan kotiin.  Niillä voi täydentää ruokaa tai keksiä jotain syötävää, kun ei viitsi lähteä ajelemaan kauppaan.  Metsästä löytyy marjoja ja sieniä pääraaka - aineeksi.

Tein tänään kantarelleista piirakaa.  Ne poimin ihan pihatien kyljestä metsän puolelta.  Onneksi oli kaapissa vehnäjahoja.  Yksinkertainen pohja.

Voita 150q

jauhoja 3 dl

vettä pari ruokalusikallista

1 tl suolaa

Piirakkaan paistoin sieniä, yhden sipulin, palasen paprikaa ja persiljaa kasvimaalta.  Mukaan laitoin vähän kermaa, kreikkalaista rasvatonta jogurttia ja juustoraastetta.  Paistoin piirakan 200 asteessa puoli tuntia.

 Tein elämäni ensimmäisen kerran  karviaisista hilloa.  Olin varannut hillosokeria, kun aioin keittää vadelmahilloa. Niitä en löytänytkään niin paljon kuin kuvittelin.  Oli siis hyvä tilaisuus kokeilla karviaisia. Ne ovat tulleet syötyä yleensä suoraan pensaista.  

Paljon ei kaappeihin tarvitse tarvikkeita kerätä.  Jauhoja, mausteita, sokeria, säilykkeitä, makaronia, suolaa ja mitä itse yleensä syö.  

Puolukatkin alkavat punoittaa aurinkoisilla paikoilla.  Vielä ei ole niiden aika.  Ne ovat parhaita kokonaan kypsänä.

Pusikot ja pientareet

 On hienoja ja siistejä puutarhoja ja puistoja, mutta vastakohtana pientareita ja pusikoita.  Kumpiakin tarvitaan.  Puutarhoissakin on nykyään trendejä kasvattaa ketokukkia hyönteisille.  Pientareiden kukkaset ovat hyönteisten mielestä halutumpia, kuin kauniit kukat puutarhoissa, paitsi lupiinit, jotka eivät oikein kelpaa edes ihmisille.

Tällä hetkellä villinä kukkivat balsamit, jotka valloittavat kaikki avoimet paikat kaupungissa.  Ei balsamia metsissä näy eikä se ole levinnyt kovin paljon maaseudullekaan.

Kaunis kukka , mutta vaikea hävittää ja leviää nopeasti.

Pusikot ja pienet metsäsaarekkeet ja pientareet ja niiden kukat ovat tärkeitä linnuille, perhosille ja muille hyönteisille sekä koirille  ja lapsille.  Aikuisillekin toisinaan.  Lapset viihtyvät hyvin lähimetsissä, jossa ei tarvitse olla varovainen kasvuston suhteen.

Muistan hyvin lapsuuden kivimetsän ja pajusaaren, jotka eivät olleet niiden viralliset nimet.  Siellä seikkailtiin ja kiipeiltiin puihin.

Lupiineita olisi hyvä noukkia koristeeksi maljakkoon aina kun näkee.  Tällä hetkelle ne ovat jo kukkineet js poksauttaneet siemenet itämään.

Monet hylätyt tontit ja hoitamattomat pientareet alkavat pian hylkäämisen jälkeen työntää kaikenlaista kukkaa maan päälle.  En haluaisi, että pihani näyttäisi tältä, mutta sallin sen ympäristölle.  Ei kaiken tarvitse olla niin siloista ja siistiä.

Keksitään tavaroille uutta käyttöä

 Harpon syksyä kohti.  Piiloudun pimeään varastojani penkomaan.  Siivousinto, joka on ollut kesän ajan kadoksissa, alkaa puskea päälle.  Kaappien läpikäynti. turhat roskiin tai kierrätykseen.  Varaston ovestakin jo kurkkasin sisälle.  Monet tavarat ovat odottaneet paikkaa tai aikaa, koska niitä tarvittaisiin.  Sitä ei välttämättä tule.

Toisista tavaroista pidän kiinni kynsin, hampain.  Onko se kiintymystä muistoihin vai juuri siihen tavaraan.  Sitä pitäisi miettiä.  Ostin itselleni ruusukimpun etukäteen jos saisin siivouksen aikaiseksi.

Kaupunkivarasto on pieni tai tavaraa on liikaa.  Kaikille tavaroille pitäisi keksiä kaksi tai useampia käyttökohteita.  Kirjoja minulla ainakin on.  Neljä kirjaa sain kätkettyä patjan alle, kun kokeilen kohottaa sängyn päätä.  

Sopivasti puutarhakirjoja oli hyllyssä.  Ne ovat vähän paksumpia kuin tavalliset romaanit.  En tiedä auttaako nukkumiseen, mutta kokeilen.

Juustohöylälle keksin toisen käytön, siivuttamalla kesäkurpitsaa tai kurkkua.  Useimmiten tulee ostettua valmiiksi siivutettua juustoa.

Puuvillaverhot pilkon ja ompelen tyynyliinoiksi tai kasseiksi.

Käytöstä poistetut lautaset toimivat kukkaruukkujen alusina.

Näitten ovien taakse mökille on tuotu tavara jos toinenkin.  Siellä niitä käytetään yhden kerran jos toisenkin.  Siirrellään paikasta toiseen niiden loppuelämän ajan.

Kierrätykseen vien myös pientavaraa ja  vaatteita jos ne ovat niin hyvän kuntoisia.  Paljon tavaraa kertyy väkisin kymmenien vuosien aikana.  Paljon en vaatteita osta, mutta niitäkin kertyy.

  https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/46a4d78d-adc5-45fc-abc5-378212612a9b

Moni puhuu kuolinsiivouksesta, mutta olen vähän eri mieltä niin kuin joku toinen on sanonut.  Kerran kymmenessä vuodessa kannattaa tehdä elämän siivous.

En ole hyvä askartelemaan, moni muu voi keksiä mitä vain vanhoista kirjoista, puupalikoista tai muista jätteeksi luokiteltavista.

Satoa jos saada voisin

 Ensimmäiset kantarellit on poimittu.  Nyt voikin tulla hyvä sienisyksy, kun satoi pari päivää.  Lämmintä säätä jos saadaan muutaman viikon ajan.  Minulle tämä loppukesä on sadon takia mieluisa.  Ainakin jos satoa tulee.  Mustikoita olen saanut jonkun verran.  En nouki mitenkään ylen ängeten pakastinta täyteen.  Mielestäni kaikki pitää saada syötyä talven aikana.  Seuraavaksi poimintavuorossa ovat herukat.  Keitän vain yhden maijallisen mehua, se riittää.  Vadelmiakin on tarkoitus noukkia.  Villivadelmia enimmäkseen, niitä näkyy olevan peltojen ja metsiköiden ojissa.

Välillä näkyy kateutta metsämarjojen poiminnassa.  Se on ihan turhaa, koska 90% marjoista jää poimimatta.  Kaikille riittää.  Jos ei juuri siinä paikassa,mistä aina ennen on noukkinut ämpärin täyteen niin menee vain löytämään toisen marja-apajan.  Niitä voi löytyä enemmän muualta.  Kaikki eivät uskalla mennä syvemmälle metsään, kuka mistäkin syystä.  Kännykkään kannattaa ladata maastokartta, sen avulla osaa pois metsästä.  Tietysti vielä 112 sovellus, joka näyttää sijainnin jos on kokonaan hukassa.  Saa ainakin apua.

Minä olen näitä mökin maastoja kiertänyt kymmeniä vuosia ja välillä silti katselen missä nyt mahdan olla.  Pyörin kilometrin etäisyydellä mökistä.

Satoa ei ole omassa pihassa kovin paljon tänä vuonna, paitsi kukkia.  Niitä olen ihaillut.  Nekin ovat satoa silmille ja sielulle.  Kääpiöauringonkukat alkavat aueta.

Miljoonakello ja Mustasilmäsusanna eivät meinaa mahtua samaan purkkiin. Susanna alkoi vasta nyt kukkia, koska ostin taimen niin pienenä.  Kyllä vielä ehtii.

Pieni virkistysretki

 Retki tehtiin Raumalle, markkinoita ja halpoja ostoksia.  Niitä ei kylläkään saatu.  Nähtiin paljon ihmisiä, jotka kiertelivät torikojuja ja katselivat niin kuin mekin.  Kansainväliset markkinat olivat paljolti syötävää, jota emme halunneet.  Vanha Rauma oli kiinnostavampi katsella.  Siellä nähtiin yksi pitsin nyplääjä.  Talot ovat kauniita ja hyvässä kunnossa ulospäin.  Koristeellinen seinä on kaunis.

Kitukrännikin nähtiin.  Siitä mahtuvat silti pienet autot kulkemaan.

Siellä olisi ollut avoimia pihoja enemmänkin, harmi vaan, kun ei otettu selville missä niitä olisi ollut.  Yksi löydettiin ja siellä oli seinät koristeltuna.  Mukava idea oli laittaa kauniit kengät seinälle.  Ja paljon muutakin.  En tiedä ovatko ne aina seinällä vai vaan tätä tilaisuutta varten.

Kauniit puutalot ovat kauniita katsella.  Ne vaativat kunnostusta jatkuvasti.  Niitä ei saa kunnostaa miten vaan.  On otettava huomioon museon ohjeet.