Raparperi ja retiisi

 Molemmat ovat raakoina kirpeitä ja retiisi jopa kitkerä.  En ole oikeastaan pitänyt retiiseistä edes silloin, kun ne ovat ihan pieniä.

Molemmat ovat hyviä kypsennettynä.  Retiisistä lähtee kitkeryyskin.  Otin kaupan poistokassin ja siellä oli retiisejä.  Osan jouduin heittämään pois.  Mietin mitä niistä tekisin.  Kuoria niistä ei tarvise poistaa, pesee vaan hyvin.  Paistoin niitä puolitettuna voissa ja toisena päivänä heitin niitä muutaman  vihannes-siskonmakkarakeiton joukkoon.  Siinäkin ne toimivat hyvin.  Seuraavaksi laitan niitä paistinperunoiden seuraksi.

Raparperista tein ensimmäiseksi mansikoiden kanssa kiisseliä.  Hyvä aisapari.  Mansikoiden makeus ja raparperin kirpeys tukevat toisiaan.  Mansikat jouduin ostamaan.  Vielä ei löydy omalta maalta.

Raparperista saa piirakkaa ja hilloa.  Raparperi on parasta alkukesästä.  Jossain lukemassani jutussa sanottiin,  että viimeiset raparperit pitäisi jättää riipimättä.  Ne pitäisi jättää antamaan voimaa seuraavaksi kaudeksi.

Kukatkin alkavat herätä.

Kesä alkakoon

 Viime hetkellä kylmä tuuli hellitti ja sain vähän toivoa omenien suhteen.  Heti, kun tuuli lakkasi puhaltamasta ja lämpö nousi lähelle +20, alkoi mojova pörinä omenapuussa.  Ihan kuin ne olisivat odottaneet jossain kulman takana.  Nyt alkaa vihdoin kaikki istutettavat kukat  ja muut kasvit saaneet paikan, jossa kasvaa.  Viimeisenä istutin pelargoniat ja laventelit  ruukkuun.

Luulisin näiden olevan kukkia, jotka viihtyvät auringon paahteessa.  Kyllä nekin kastelua kaipaavat, mutta ovat kestäviä. 

Hyviä uintikelejä nyt luvataan.  Toivottavasti ei heilahda liikaa toiseen suuntaan.  Hirvittävä helle, eikä yhtään sadetta.  Monena vuonna se on käynyt näin.

Vihreyttä on kaupungissakin.  Puuvillan kattopysäköinnistä kävin nappaamassa kuvan kaupunkiin päin.  Porin kirkko näkyy.

Kaupungin helle on mielestäni huonompi kestää, kuin avarissa maaseudun maisemissa.  Kaupungin tapahtumissa on paljon ihmisiä, jotka hikoilevat vieressä.  Siinä on kuin lämpöpatterin vieressä.

Takapihan puutarha

 Omenapuu kukkii nyt kauniisti.  Pelkona on nyt luvattu tuuli, joka vielä kääntyy tulevaksi pohjoisen puolelta.  Viime vuonna ei tullut yhtään omenaa, vaikka se kukki silloinkin samalla tavalla.  Pölyttäjät eivät pysty lentämään kovassa tuulessa.  Aurinkoista on, mutta tuuli tempoo oksia.  Se on tällaisen avoimen paikan kirous.  Ei mitään suojaa.

Viikon oltiin mökillä ja voikukat olivat vallanneet nurmikon.  Ruohonleikkurilla ei tehnyt mitään.  Onneksi otettiin raivaussaha mukaan.  Kun sillä hyristeli puoli tuntia, niin voikukista tuli muisto vain, ainakin seuraavaan kertaan.

Yhtä uutta hommaa kokeilin.  Keräsin mökin kuusista kerkkiä ja kokeilin keittää siirappia.  Se olikin kovempi työ mitä olin ajatellut.  Ensinnäkin kerkät olivat niin pieniä etten saanut kerättyä niitä niin paljon, kuin aioin.  Niitä liotettiin yö ja liotusvedessä keitettiin pari tuntia, jonka jälkeen ne siilattiin pois.  Nestettä keitettiin sokerin kanssa pari tuntia.  Sain pienen purkillisen aikaiseksi.  Tein sitä Marttojen reseptillä.

Ei se pahaa ollut, siirappi oli sokerista ja häivähdys jotain kirpeää pihkan makua.  Vielä ehtisi viikon ajan kerätä, ennen kuin tulevat liian isoiksi.  Silloin ne muuttuvat  liian voimakkaan makuisiksi.

Mökin kasvimaa

 Kasvimaa on kasvukunnossa.  Istutettuna on uusi mansikkamaa, persilja, tilliä, timjamia,basilikaa, salaattia ja silpoydinherneitä.  Kukkia siemeninä ja taimina.  Sadetta odotellaan.  On hienoa, että saadaan sadetta, sitä tarvitaan.

Nyt oli aikaa keskittyä vähän raivaamaan.  Isossa pihassa joku paikka jää aina hunningolle.  Paikka johon heitellään sivuun jotain, jossa heinä kasvaa villinä.  Siihen vaadittiin oksasaksia ja haravaa ja kova työinto.  Peräkärry tuli täyteen heiniä ruusunvarsi ja risuja.  Nyt näkyy aukosta syreeni kellarin toisella puolella.  Tyhjään kohtaan heitettiin valkoapilan simeniä jos se auttaisi vähäksi aikaa.

Jos on puutarhasta iloa niin vaanii täällä vaarakin.  Kyykäärmeet ovat heränneet.  Niitä ei aina huomaa jos ei ole tarkkana.  astuin pellon puolelle ja kävelin kahden kyyn välistä ennen kuin huomasin.  Ne eivät onneksi olleet vielä kovin vireitä, pienestä sähinästä huolimatta.  Ehdin ottaa puhelimen ja kuvata.  Taas tuli muistutus, ettei pellolle ilman saappaita.

Sateenkaarikuvat

Kaunis sateenkaari väritti taivaan eilen illalla.  Klo 22.00 oli pakko kuvata .  Kännykällä ei kovin kummoista kuvaa saa, mutta silmiin se näytti hienolta.  Heti pyöri mielessä missä se päättyy ja missä aarrearkku sijaitsee.  Se voi se hetki olla nyt tai tulevaisuudessa.  Olen aina kirjottaessani onnellinen.  Aloitin muutama viikko sitten uuden bloginkin, johon kirjoittelen eri asioita kuin tähän sivuun.  https://sanojasanottavana.blogspot.com/

 

Olen sateenkaaria joskus ennenkin koittanut kuvailla.  Ne vaan jäävat jotenkin kalpeiksi kuvattaessa.  Kyllä niihin värejä saa jos muokkailee niitä.  Luonnossa ne näyttävät kauniilta

Sateenkaaren värit ilmestyvät joskus veden ja valon yhteistyöstä.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaari

Puutarhassa olen loppusuoralla.  Enää herneet ja muutama kukkanen istuttamatta.  Nyt vaan sitten odotellaan satoa.  Vitsi,vitsi, nyt sitä vasta työt alkavat.  Kastelua ja nyppimistä.

Istutuskausi mökillä alkoi

 Nyt se sade sitten tuli, kun istutusaika alkoi meidän kasvimaalla.  Onneksi ei koko aikaa satanut ja sain mansikkani istutettua.  Senga-sengana on laji.  Kuivat keväät ovat aiemmin tuhonneet kasvuston.  Koitan nyt vielä kerran jos saataisiin itse kasvatettua mansikkaa.  Viime vuonna olin liian myöhään liikkeellä, ei ollut muita kuin amappelimansikoita myytävänä.

Kävin ostamassa tilliä ja persiljaa taimena, että saan edes jotain satoa.  Laitoin osan persiljasta roikkuvaan torniin, jonka ostin käyttämättömänä eurolla.  Pienen kukantaimen istutin ylimmäiseksi.

Puutarha ja tarvikkeet ovat keväällä hyvä myyntiartikkeli.  Varsinkin jos kasvit joutuu uusimaan kerran tai kaksi.  

Siemenillä pääsee halvemmalla, kunhan ne vaan kasvaisivat.

Meille kertyy näitä pienkoneeseen käytettävän bensan kanistereita.  Niistä muutaman mies kehitteli vesiastioiksi.  Käänsi kahvan sivuun ja aukaisia yläosan.  Ne kelpaavat äyskäriksi tai ottamaan vetta kasteluun pienemmästäkin tynnyristä.

Perennat eivät ole vielä lähteneet kasvuun täällä kylmillä takamailla.  Luonnon kukat jo käynnistelevät kukintaa.  Itse  vuosia sitten istuttamani anemonet eli valkovuokot kukkivat sentään.  Ne eivät kovia nopeasti leviä.  Parin metrin päässä ovat seuraavat ensimmäisistä istutuksista.  Täällä ei ole lähistöllä muualla valkovuokkoja.  Muurahaiset niitä vähän levittävät.  Netin mukaan valkovuokon kasvu siemenestä kukkivaksi kasviksi kestää 14-15 vuotta.

Äitienpäivä

 Tuli vietettyä äitienpäivää ensin muistelukävelyllä ja varsinaisena päivänä juhlien jälkeläisten kanssa.  Hautausmaalla käynti on tapa josta on vaikea luopua.  Tosin muistan äitiäni joka päivä ja välillä monta kertaa.  Hän menehtyi aika nuorena alle 60 vuotiaana.  Se oli meille läheisille kova paikka.  En silti enää kannata hautausmaita sinänsä.  Nykyään haudataan paljon muualle ja varsinkin uurnahautauksia.  Mielestäni äitini on lähempänä kun muistelen häntä jokapäiväisessä elämässä, kuin pari kertaa hautausmaalla.

Orvokit ovat hyviä kukkia aikaisin keväällä.  Istutin nämä jo huhtikuun puolella.  Kauniisti vielä kukkivat.

Keväinen päivä innoitti jatkamaan kävelylenkkiä Kirjuriin.  Karjarannan puut olivat kukassa.  Rautaiset teokset kuvaavat paikkaa.  

Kirjurin sauna on ollut käytössä jo jonkun aikaa.  Kehuttu on mukavaksi.  Hyvin se sopii joen rannalle.  Vielä en ole käynyt kokeilemassa.