Luonto herää

 Luonnon äänet suorastaan tuntuvat kehossa keväällä.  Taivaanvuohen tekemät äänet taivaalla, tikan napsutus lähimetsikössä, mustarastaan soinnit ja töyhtöhyypän viheltely pellolla.  Pääsiäinen on aika myöhään tänä vuonna ja on muutenkin lämmintä.

Käännähtelen mökin pihassa suuntaan jos toiseen ja kuuntelen konserttia.  Linnuilla on kiire pesän perustamisessa tulevalle perheelleen.

Ihmisellä kaikki toiminta on paljon hitaampaa.  Mietiskelen tekisinko sitä vai tuota.  Tällä mökkireissulla iski se kaikkein rankin homma.  Piti saada tunkiokierto tehtyä.  Ensin pari vuotta kypsytetyn kompostin kärräsin uuteen kasvipenkkiin, jonka toteutin kaivamatta.  Vuoden vanhan kompostin kaadoin kypsymään.  Huussipöntön tyhjensin sen paikalle.  Saa taas istahtaa tekemään ruskeata kultaa.

Minä tein penkin vain kurpitsoita varten sopivaan paikkaan nurmikolle.  En tiedä onko se ihan oikeaoppisesti tehty.  Paksua pahvia laitoin alle ja haravoituja risuja, laitoin vielä pienen rikkinäisen maton.  Kompostia ja tuoretta multaa sekaisin.  Siihen tulee vielä lisää multaa, kun istutuksen aika on.

https://www.kekkila.fi/artikkeli/nain-perustat-no-dig-kasvimaan/

Paljon on vielä tehtävää.  Haravointia ei sovi unohtaa vaikka syksyllä haravoitiin hyvin.  Multaa jo vähän hankittiin, mutta täytyy vielä himmata.  Näkemistä alkaa olla puutarhassa.  Pientä edistymistä on havaittavissa.  Ruttojuuren kukat ovat nousseet pintaan.

Kotoa tuotu omenapuu, joka oli laho saa vielä tehdä viimeisen palveluksen koristeena.  Kuoritut oksat voivat olla vaikka lintujen levähdyspaikka.

Ystävämme kyy oli tullut ihmettelemään kevättä.  Ei sitä tapettu, se meni karkuun aitan alle.  Tuntee elävänsä luonnossa, kun tällaista näkee.

Obeliski takapihalle

 Tahdoin takapihalle kukkaobeliskin ja sain sen.  Vähän siinä piti suostuttelua käyttää, onhan siinä oma hommansa.  Pihalta kaadettiin laho omenapuu.  Siihen sopi hyvin kukkateline.  Siinä on kasvanut kärhö, joka toivottavasti vielä kasvaa.  Katkaisin kärhön, kaivoin sen ylös ja istutin uudelleen.  On lähdettävä uuden ostoon jos ei onnistu.  Obeliskiin ostettiin vahingossa vinorimaa, sitä joutui vähän asettelemaan.  Ihan hyvän näköinen siitä tuli.  Siinä on nyt vierekkäin kaksi isännän rakennelmaa, tuulimylly ja kukkateline.

 Minä toimin vain hanslankarina ja tavaroiden noutajana.  Samalla kevätruiskutin omenapuun ja lumipalloheiden.  En tiedä auttaako ruiskutus mitään, mutta tein kumminkin.

Obeliski rakennusvaiheessa.  Ostettiin vähän liikaakin rimaa.  Ei ne silti turhaa olleet, johonkin uuteen ne rakennelmaan ne joutuvat.  Kolmisen kymppiä rimat ja ruuvit maksoivat.  Kyllä puinen on parempi, kuin kaupoissa myytävät ohuet rautalankahäkkyrät.

Ei oikein muuta puutarhassa voi tehdä, kuin rakennelmia pystyttää ja haravointia harjoittaa.  Seuraavaksi siirrytään mökkipuutarhaan haravoimaan.  Pääsiäinen puskee päälle.  Meillä ei lammaspaistia tarjota, ostettiin pieni kinkku.

Kasvisbroileripiirakka

 Se oli taas piirakan aika.  Kasvispiirakkaan voi laittaa mitä omassa suussa maistuu hyvältä.  Jääkaapissa nyhjöttävät kasvikset on hyvä käyttää hyödyksi.  Vähän nahistuneetkin muuttuvat pannulla paistettuna meheviksi ja maukkaiksi ja nälkä huolehtii lopusta.  Tältä se näyttää kypsänä.

Käytin valmista suolaiselle leivonnalle tarkoitettua piirakkataikinaa.  Siitä saa kaulittuna aika ison.

Itsekin voi tehdä jos haluaa.

Pilkotut kasvikset ja broilerinpalaset voi laittaa samaan aikaan pannuun.  Ne kypsyvät suurin piirtein samassa ajassa.

Minä laitoin broilerin lisäksi kantarelleja, varhaiskaalia, suippopaprikaa, sipulia ja mausteita

Määristä en osaa sanoa tarkkaa lukua.  En juurikaan mittaile, kun teen kaapista löytyvistä tuotteista ruokaa.

Käytin kastikkeena tällä kertaa kaurafraichea ja juustoraasteena vähän kevyempää tavaraa.

Aika ison pannun ne täyttivät.  Öljyä pannuun ja mausteiksi lipstikkaa, mustaa pippuria ja haudutettaviin kasviksiin tarkoitettua jauheseosta.  Paistoin piirakkaa 200 asteessa n. puoli tuntia.

Tämä piirakka on yhden hengen piirakka siis minun.  ei toki yhdellä kertaa syötynä.  Voin ehkä pakastaakin jonkun verran.

Kyllä se kesä sieltä tulee.  Kävin omenapuuta vähän katkomassa ja se teki kukat.

Metsämökin puuhamaa

 Metsässä linnut ovat alkaneet kevään riittejä.  Niitä ei vaan oikein ehdi nähdä, kun nopeasti lentävät ohi ja pakoon.  En ole kärsivällinen luonnon seuraaja vaan nopea askeltaja, joka kulkiessaan pyörittää päätään ja yrittää havainnoida tapahtumia.  Kallioilla ja kukkuloilla kävelin.  Lintujen laulua kuuli joka suunnalta, sekä moottorisahojen pörinää.  Näin keväällä sekin homma on hoidettava jos on jotain kaadettavaa, ettei lintujen pesintä häiriydy.  Mökillä ensimmäistä kertaa talven jälkeen käyttäydyn kuin kissa.  Ensin pyörin pihaa ympäri.  Seuraavaksi laajennan reviiriäni pellolle, josta jatkan metsään.  

Leskenlehtiä alkoi näkyä meidänkin pientareilla.  Nopeasti ne tulivat esiin parissa päivässä lämmön lisääntyessä.  Perhosenkin sain kuvaan.

Pajunkissat ovat ansainneet kissanimityksen.  Sivellessä niitä tuntui kuin olisi kissan selkää silittänyt.

Joka vuosi muutama puu on kaadettava mökin lähistöltä vaikka pilkkeitä on jo yllin kyllin.   Puu näyttää kaadettuna pidemmältä kuin pystyssä ollessa. Puissa voi olla lahovikaa tai muita vaurioita.  Onneksi vielä pystytään itse toimimaan. Minusta ei puun kaadossa ole muuta virkaa, kuin risujen korjaamisessa. Varsinkin näin keväällä riittää puuhaa ja vielä ei ole päästy huussin ja tunkion tyhjennykseen.

Taas on kesäaika

 Kellonajan siirtely on turhaa, mutta tehtävä se on.  Ihan sattuma oli, että meidän kesämökkeily alkoi samaan aikaan,  Mökllä ei vielä kesän tuntua ole.  Melkein tuntuu talvisemmalta kuin 50 km etelämpänä kotona.  Klapeja pitää laittaa pesään.  Mökki on ollut talven kylmillään.  Sitä on käyty lämmittämässä ja mies on lämpimikseen kaatanut puun ja pilkkonut sen klapeiksi,

Minä tohdein tulla vasta lämmitettyyn mökkiin.  Olen niin tottunut lämpimin sisätiloihin, kestää jonkun aikaa tottua mökkioloihin.  Pihassa ei enää lunta ole, mutta mitään keväthommia ei kannata vielä aloittaa. Ainoa mikä on aloittanut kasvunsa on kylmänkukka parin sentin kasvulla.

Kylmästä maasta on vaikea ponnistaa.  Halu olisi tietysti alkaa kuoputtamaan ja kaivamaan.  Se ei kuitenkaan kannata.  Vielä voi ja tuleekin lunta ja pakkastakin.  Nyt on vasta maalis- ja huhtikuun taite.

Ainoa vihreä havupuiden lisäksi on puksipuu, joka ei ole kovin isoksi kasvanut.  Jonkun sentin voi vuodessa kasvaa.  Ei kyllä kuolekaan.  Ei silti mikään ihme ettei kasva, sehän pitäisi talveksi siirtää vähintään kelläriin.

Ulkoilua ja saunomista taitaa suunnitelmissa olla tämän reissun tavoitteena.  Kävin kyllä kiertelemässä pihaa ja katselemassa mitä uutta ja katkoin oksasaksilla kuivuneilta näyttäviä oksia.

Uudet verhot saatiin ikkunaan.  On edes sisällä kukkia.  

Kissakin alkaa jo viihtyä, ei ole sekään vielä paljon pihalle pyrkinyt.  Sohvalla makailee ja odottelee kesää.

Tuleekohan se kevät

 Aurinko viipyy aina vain pitempään taivaalla.  Vaikka tuuleekin välillä kylmästi niin lämpötila alkaa olla päivisin lämpimän puolella.  Uskalsinkin riisua talvipeitteen karviaiseni yltä.  Tai pohja ja ruukkuhan oli peitettynä.  Hyvät silmut siinä ainakin oli.  Kenties se selvisi talvesta kärsimättä.  Talvikin oli aika leuto suuremman osan aikaa.

Tämä oli ensimmäinen kokeilu talvettaa ulkona pensas.  Aikaisemminkin on ollut ruukussa kasvamassa muitakin kasveja, mutta olen ne aina istuttanut syksyllä maahan.  Se voi laittaa kokeilemaan muitakin ruukkuistutuksia.

Nyt onkin kysymys, pysyykö kevät nyt aikataulussa vai keikkuuko edelleen.  Jos  tulee lämmin jakso ja se kääntyy taas kylmän puolelle niin on parempi jos on odottavalla kannalla.  Ei mene rahaa hukkaan.

Keväisiä kukkia saa vielä odotella.  Pajunkissoja sentään näkyy aurinkoisemmilla paikoilla.  Ei näin kukkivina vielä, mutta toivoa on.

Kevät tuoksuu ja keikkuu

 Kävelyretkellä metsään nuuhkin kevään tuoksuja.  Ei ollut yhtään lunta ja linnut lauleskelivat.  Nyt taas odotellaan lunta satavaksi.  Kevät keikkuen tulee, mutta ei sen tarvitsisi näin kovin keikkua.  Juuri kun on totutellut aikaisen kevään tuloon niin tulee takapakkia.

Näin maaliskuun alussa on saanut jo pyykit ulos kuivumaan.  Se onkin huumaavin tuoksu keväällä.  Ulkoilmassa on runsaasti happea, joka antaa lisää tuoksua.  Uudet narut odottavat pyykkejä.

Ulos alkaa ihmisenkin mieli kurottua pitkän talven jälkeen. 

 https://www.is.fi/terveys/art-2000007880937.html

Toiset saavat keväästä lisää virtaa ja toiset taas masentuvat.  Minä virkistyn alkukeväästä.  Kesän kuumassa säässä taas lurpahdan kuin kasvit auringossa.  Viileä kesä on minun toiveeni.