Siirry pääsisältöön

Ei niin onistunut reissu

 Lyhyelläkin matkalla voi kaikki mennä jos ei nyt ihan pieleen niin epäonnistua monelta osin.  Paljon ei ole matkailtu ja nyt parin päivän autoretki pohjoisemmaksi oli suunnitelmissa.  Ensimmäinen ongelma oli sää.  Sade ja ukkonen alkoi parin tunnin ajamisen jälkeen ja jatkui koko päivän voimakkaana.  Ei voitu pysähdellä ulkoilemaan ja ihastelemaan maisemia.  Ei oltu varauduttu sateeseen,

  Topeliuksen taloa pysähdyttiin katsomaan Uusikaarlepyyssä.  Sekin ohitettiin vain valokuvaten.  Vielä oli pitkä matka määränpäähän.


Matkan edetessä alkoi olla terveysongelmia.  Se tuli taas puskan takaa.  Miten yhtäkkiseen sairauteen voi valmistautua.  Ei mitenkään.  Se on vain kestettävä.  Eihän sitä kotiin voinut palata kuumeen ja pääsäryn takia.  

Päästiin hotelliin saakka nukkumaan.  Ei tosin olisi huvittanut mennä uloskaan jos olisi pystynyt. Ulkona satoi edelleen.

Aamulla sentään jaksettiin kiertää Oulun tori ja polliisia ihmettelemässä.  Hiljaista oli vielä siihen aikaan ja matkaa oli jatkaettava.



Jyväskylä oli seuraava etappi.  Pysähdyimme Vaskikellossa kahvilla.


Hotellissa ajattelin jo kestäväni  uintireissun altaalle.  Hotelli oli ottanut säästölinjan, eikä ollut lämmittänyt uima-altaan vettä yhtään.  Vesi oli kylmempää, kuin järvessä.  Se oli kovin lyhyt uintiretki.  Kenties se olisi terveenä onnistunut, mutta ei nyt.  

Mitä tästä opin, en yhtään mitään.  Positiivista tässä oli, että olimme omalla autolla liikkeellä.  Sairastuneita olisi ollut paljon enemmän.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Raparperin jako

  Raparperini voi tänä vuonna huonommin, kuin muina vuosina.  En varmasti tiedä mikä on syynä.  Kevät ja alkukesä olivat kyllä kuivia ja liian lämmintähän takapihallani on.  Kaivoin raparperin ylös ja isonsin kuoppaa.  Lisää vahvaa multaa sain kasvihuoneesta, mistä poistin pensastomaatin.  Se oli tehnyt tomaatteja minkä oli jaksanut.  Siitä sain lannoitettua multaa.   Raparperissä oli kyllä paksut juuret, joten sekään ei voinut olla syynä huonoon satoon.  Raparperi lähtee kasvuun pienestäkin juuren palasta.  Laitoin vielä  ojan puolelle kiviä, ettei kaikki vesi ei valu pois. Paikka on kovin aurinkoinen, raparperi pitää puolivarjosta, muuta mahdollisuutta ei ollut. Tässä on alkutilanne.  Olen siitä paksumpia käyttänyt, ei se ihan näin tyhjä ollut koko kesää.  Ehkä puolet paksumpia olivat käytetyt raparperit. Lapio ja haravat käyttöön niin hyvä tulee.  Ensi kesänä sitten nähdään mitä tuli tehtyä.   Takapihan kunnostushomma jää välillä vähiin, kun mökkipiha vaatii enemmän kesällä.  Kaikke