Sadepäiviä on sattunut tälle talvelle monta ja puuhien keksiminen alkaa jo kyllästyttää. Pihalle olisi mukava mennä, lenkille tai muuten vain. En ole niin aktiivinen kuitenkaan, että kovalla sateella ainakaan menisin. Sisällä aika on kulutettava jollakin tapaa. Alan jo noustessa miettiä mitä tekisin ensin. Siitä se päivä alkaa rullaamaan, ensimmäinen puuha johtaa toiseen ja niin edes päin. Ettei koko vapaapäivä mene telkun ääressä. Tänään aloitin vessan pesulla.
- kukkamullan vaihtaminen
- pelargonian siementen istuttaminen
- kukkien kastelu
- kukkasten lannoittaminen
Siinä seuraavat puuhat. Esikko oli tehnyt yhden kukkasen, siitä ilahduin.
Kutominen on taas yksi harrastus johon silloin tällöin palaan. Olen hidas, suorastaan tuskastuttavan hidas kutoja. Jos on vähänkin jotain laskettavaa ja muita silmukoita kuin oikein ja nurin, niin joudun katsomaan ohjetta monta kertaa. Kyllä ne silti valmistuvat, melkein aina. Nyt varmistan ohjeessa pysymisen tukkimiehen kirjanpidolla, että kaikki kerrokset tulevat valmiiksi. Lisäksi vaikeutta valmistumiseen aiheuttaa käsien väsyminen, kaksi tai kolme kerrosta kerralla on tarpeeksi. Kenties saan tämän baskerin valmiiksi täksi talveksi tai sitten ensi talveksi.
Puuhatessa "väsyy" ja saa tekosyyn lepäämiselle kirjojen ja lehtien seurassa. Kirjat ovat minulle se henkireikä, joita ilman en pärjäisi päivääkään. Tarinoihin uppoutumalla saa kulumaan tuntitolkulla aikaa.
Kirjoittaminen on yksi harrastus muiden joukossa. Se on antanut minulle paljon. Blogien kirjoittaminen on tavallaan päiväkirjan kirjoittamista julkisesti. Kaikkea ei voi julkaista mitä ajatuksissa pyörii. Eikä kaikkea tarvitsekaan. Jotain pitää jäädä itsellekin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.