Yksi kaunis kevätpäivä oli saaliina, kun vietimme muutaman päivän mökillä. Loppuaika menikin sadepisaroita ihaillessa. Sadetta tuli, välillä lumena, useimmiten vetenä. On sadekin kaunista, mutta ulkoilu oli haastavaa. Sitkeästi kävin joka päivä vähän ulkoilemassa. Eläinten jälkiä koitin tunnistaa. Rusakoita, kettuja, hirviä, hiiriä ja peuroja oli käynyt kävelemässä niissä maastoissa.
Mökin lämpimäksi saamisessa riitti puuhaa. Kylmillään olleen mökin lämpeneminen siedettäväksi yhden vuorokauden, asuttavaksi toisen vuorokauden. Ensimmäisen yön vietimme vielä kotona ja toisen päivän iltana oli lämmennyt nukuttavan lämpöiseksi.
Hiiri tai joku muu pieni eläin oli yrittänyt yöpyä kuusen juuressa. En tiedä oliko onnistunut, en nähnyt kuin jäljet.
Jääpuikot sulivat loppuun vaikka aurinkokaan ei paistanut. Pari lämpöastetta vei kevättä eteenpäin.
Kun mökillä ei päässyt oikein touhuamaan niin kotona loman lopuksi oli hauska puuhastella. Kehittelin tarjottimelle pienen autiomaan. Mehikasvi näyttää pieneltä kaktukselta. Kaikenlaiset lasiastiat ovat niin hintavia, että pitää kokeilla jotain muuta. Ihan kivalta se näyttää ainakin nyt juuri tehtynä. Laitoin mehikasvin muovipurkinpuolikkaaseen, että sain sille edes vähän multaa.
Teen vain oman näkemykseni mukaan. Kauneus on katsojan silmässä. Jokainen voi tehdä askarteluistaan minkä näköisiä haluaa.
En ole käynyt Boliviassa, sain vankkurit tuliaisina. Se vain sopi jotenkin asetelmaani.
Leivoin askartelutuokion päätteeksi sitruunakakun.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.