Siirry pääsisältöön

Kesä ja lisääntyvä vapaa-aika

Tällä hetkellä alkaa mieli jo siirtyä kevättä kohti, kun tuo talvikaan ei oikein ole ollut  mukava.  Sadetta on tullut joka muodossa, maahan vain ei ole jäänyt mitään.  Toisaalta se on hyvä, kun ei ole ollut liukasta.  Lämmintä säätä luvataan vielä nyt helmikuullakin.

Siemeniä on tietysti tilattu ja vähän suunniteltukin.  Viime kesäisiä kuvia olen katsellut ja mietiskellyt mitä vielä kukkapenkkeihin mahtuisi.


Värikkäitä kuvia katsellessa mielikin keventyy.  Tuleehan se kesä sieltä muutaman kuukauden kuluttua.  Se onkin ensimmäinen kesä eläkkeellä.  Aikaa on vaikka mihin.  Liikaa tekemistä en halua suunnitella.  Antaa ajan kulua ja teen sitten mitä haluan ja mihin voimat riittävät.

Mökkeiltyä tulee varmaan enemmän mitä työssä ollessa, kesän ajan ainakin.  Vapaa-aikaa on yllinkyllin.  Olen huomannut, että eläkeläiset ovat kovin kiireisiä.  Minkähän takia?  Onko heillä ja kohta myös minulla, kiire tehdä ja harrastaa kaikkea mikä on jäänyt ajan puutteen takia tekemättä.  En haluaisi siihen leikkiin mukaan.  Kun on vuosikymmeniä elänyt kelloa vilkuillen, haluaisin ainakin jonkun aikaa vain lekotella ja mietiskellä.  


Harrastuksiahan minulla riittää, pyöräilystä puutarhan hoitoon ja kirjoittamisesta kirjojen lukuun.  Vielä on paljon asioita ja harrastuksia kokeilematta.  Mielenkiinnolla odotan mitä on edessä.  Elämä menee kiitolaukkaa eteenpäin ja on hyvä välillä seisahtua miettimään mitä haluaa tehdä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikainen homma ollut.  Siihen oli vain ryhdyttävä.  Seuraava työ oli klapien pinoaminen.  Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

  Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi.  Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä.  Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu.  Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä.  Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa.  Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa.  On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen.  Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa.  Muuten olen siihen tyytyväinen.  Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin.  Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain.  Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.