Kirpputorit kuuluvat melkein jokaisen kaupungin katukuvaan. Ne täyttävät usein tyhjäksi jääneet tilat. Olen huomannut ostavani nykyisin aika paljon kirppareilta. Niissä alkaa olla niin hyvää tavaraa, että voisi aivan hyvin vaatettaa itsensä ja kalustaa kotinsa niiden tuotteilla. Myyjät ovat silti hintatietoisia, eivätkä myy halvalla, kuin tilanteessa, jossa tavarasta on pakko päästä eroon.
Kuvassa on Porin Harmaalinnan Retrokirppis, jonka hyllyt aivat pursusivat tavaraa. Hinnat olivat aika kalliita. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Minä olen vähän pitänyt 5€ ylärajana. Ainoastaan, jos löydän jotain aivan upeata, saatan maksaa enemmän.
Facebookiin on tullut roskalavasivuja, joissa tavara ei maksa mitään, kunhan ne vaan hakee pois. Tavaraa on kaikilla niin paljon, niistä halutaan eroon, jotta saadaan ostettua lisää.
Kirpputorien historia ulottuu parin sadan vuoden päähän. Ne alkoivat Pariisista.
Porissa on jo monta kirpputoria ja Ulvila siihen vielä päälle. En ole käynyt kaikissa. Vanhat tavarat viehättävät minua, kierrätysaate, vanhojen esineiden historia ja se hintakin joissakin houkuttelee. Aina ei tarvitse ostaa mitään. Niissä on vain mukava kierrellä ja katsella minkälaista tavaraa ihmiset ovat ostelleet itselleen. Tavaroissa on monen ihmisen historia parilla hyllyllä. Ainakin niissä hyllyissä, joiden pitäjät eivät ole bisnesmielessä asialla.
Aina löytyy meitä, jotka käyvät kirppiksillä ja huutokaupoissa, hamstraavat toisten hylkimiä tavaroita ja iloitsevat vielä niistä. Toivottavasti kaikki kirppikset eivät mene nettiin. Meille jäisi hypistelemisen ja löytämisen ilo.
Mielenkiintoista, että kirpputorien historia ulottuu noin kauas. Itsekin olen ahkera kirpputorikävijä täällä Turussa. Usein kyllä tulee tehtyä todella hyviä löytöjä, vanhat tavarat kiinnostavat minuakin.
VastaaPoista