Elämäntapa, jota myös #lifestyle nimellä kutsutaan. Minulla se on ollut aina lapsuudesta saakka säilyttävä ja uudelleen käytettävä jos puhutaan tavarasta. En oikein pidä kertakäyttökulttuurista. Katselen tavaroita ennen poistamista moneen kertaan ja harkitsen voiko sen käyttää muussa tarkoituksessa. Kenties joku toinen voisi sitä hyödyntää.
Vanhat huonekalut ovat monessa tapauksessa paljon kauniimpia ja kestävämpiä kuin uudet. Moni muukin on hurahtanut säilyttämiseen. Kirpputorit ovat täynnä tavaraa, ehkä liiankin täynnä. Useat myyjät saavat viedä myymänsä tavarat takaisin kotiin. Tavaraa on monessa kodissa varastot täynnä ja tavaraa lattiasta kattoon.
Tätä huonekalua ihailen aina ohi kulkiessani. Se on kuin iso koru huoneen seinustalla. Kaikki tässä kuvassa on vanhaa. Kaappi tietenkin, kynttilänjalat, ilmapuntari ja kuparinvärinen taulu.
Keräily ei välttämättä ole paljon tai yhtään halvempaa kuin uuden ostaminen. Kun saa mieleisensä tavaran, se tuo pienen onnenhetken. Kiertely kirpputoreilla, antiikkimarkkinoilla tai nettikirppiksillä vai tuoda hienoja löytöjä omaan omistukseen ja vanha tavara saa taas pienen jatkoajan.
Koitan kierrättää ostoksia ensin omassa kodissa ja mökillä. Jos jostain syystä kyllästyn siihen, pistän kiertoon. Kenties seuraava omistaja saa siitä iloa. Ei kaikkea pidä viedä heti kaatopaikalle, siellä on jo liikaa jätettä.
Heitin lapsenlapsien pari vanhaa lelua lasipurkkiin kasvin seuraksi. Mielikuvituksen siivin ne voisi kuvitella olevan kiviaavikolla puun varjossa.
Kesällä puutarhassa käytän paljon uudestaan kaikkea. Riiheen kootaan vanhat tavarat, joita haluamme vielä ihailla. Myönnän, että meilläkin on liikaa tavaraa. Kaikkea ei vain halua hävittää.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.