sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Pyhä-Häkin kansallispuisto

Kun omat polut tuntuvat kapeilta ja mitään sanomattomilta, on mukava lähteä muualle kävelemään. Muutama vuosi sitten kävimme Pyhä-Häkin kansallispuistossa.  Siellä hienot polut halkoivat vanhan metsän keskellä monenlaisessa maastossa.  Pidän paljon puista ja metsässä kulkemisesta.  Siellä mieli rauhoittuu ja saa uusia kokemuksia.

Puu elää vanhaksi ja kasvaa hitaammin kuin muut kasvit.  Ihmiset ovat siellä vain kävijöitä ja ohikulkijoita.  Metsä, varsinkin kansallispuisto, on turvapaikka puille ja eläimille.  Puut antavat kaaduttuaankin suojapaikkoja ja pesiä linnuille ja muille eläimille.
 

 Valokuvat ovat hieno muistelutapa käydyistä paikoista, niihin voi palata koska vain ja elää hetket uudestaan.  Näin vanhoissa metsissä tuntee itsensä pieneksi ja arvottomaksi suuren luonnon rinnalla.






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Pienen pihan ilo ja vaiva

Ensimmäiset tehtävät on tehty rivitalon takapihan somistamiseksi.  Haimme metsästä mäntyrankoja, jotka katkottiin ja kuorittiin.  Niistä lä...